maanantai 1. helmikuuta 2016

Peruna


Peruna on monikäyttöinen peruselintarvike, jota pitäisi syödä enemmän. Riisin, pastan ja nuudeleiden rynnistäessä markkinoille 1990-luvulla alkoi perunan alamäki.

Aikaisemmin perunat valittiin lajikkeen perusteella. Piti muistaa mikä lajike sopi mihinkin ruokaan. Nimet Bintje, Rosamunda ja Asterix eivät kertoneet kuluttajille lajikkeen tärkkelyspitoisuudesta.

Tärkkelyspitoisuus vaikuttaa siihen, onko peruna jauhoinen vai kiinteä. Mitä enemmän tärkkelystä, sitä jauhoisempi peruna.

Nykyisin ei lajikkeita tarvitse muistaa, sillä tuottajat ovat kehitelleet väritunnisteet pakattujen perunoiden pusseihin ja irtoperunoiden laareihin. Ne auttavat valitsemaan perunat käyttötarkoituksen mukaan.

Värikoodin noudattaminen kannattaa, sillä väärällä valinnalla voi pilata aterian. Esimerkiksi liian kiinteästä, vihreällä merkitystä perunasta tehty muusi liisteröityy. Sen sijaan "keltaisesta" tai "punaisesta" perunasta syntyy maistuva muusi.

Punainen väri perunapussin tai -laarin kyljessä kertoo perunan suuresta tärkkelyspitoisuudesta. Nämä perunat sopivat parhaiten uuniperunoiksi, muuseihin ja leivontaan. Ne myös suurustavat keitot pehmeästi.

Keltainen on yleisperunan tunnus. Nämä perunat sopivat kaikenlaiseen ruoanvalmistukseen: keitettäväksi, mutta myös muusiin.

Vihreä väri kertoo, että peruna on kiinteämaltoinen ja sopii parhaiten keitinperunaksi, salaatteihin ja keittoihin, joissa perunapalojen halutaan pysyvän koossa.

Peruna kestää hyvin säilytystä, kunhan lämpötila on sopiva. Parhaina mukulat pysyvät pimeässä neljän-viiden asteen lämmössä. Viileämmässä ne imeltyvät ja lämpimämmässä ne alkavat itää.

Perunan maanpäälliset vihreät osat ovat myrkyllisiä, koska ne sisältävät solaniini-nimistä alkaloidia. Samaa myrkkyä syntyy, kun peruna joutuu valoon: mukulat vihertyvät. Vihertyneitä perunoita ei pitäisi syödä, sillä solaniini ei hajoa edes keitettäessä.

Peruna on monikäyttöistä, edullista ja hyvää ravintoa. Kuorineen keitetty peruna sisältää 100 grammaa kohden 77 g vettä, 1,6 g proteiinia, 15,7 g hiilihydraatteja, 1,4 g kuituja, 1,1 µg beetakaroteenia ja 9,3 mg C-vitamiinia.

Peruna on myös kevyttä ruokaa. Energiaa se sisältää 297 kJ eli 71 kcal 100 grammaa kohden. Energiamäärää toki nostaa se, miten peruna valmistetaan.

Perunan säännöllinen käyttö edesauttaa C-vitamiinin ja raudan saantia, vaikka mukuloiden C-vitamiinipitoisuus putoaa varastoinnissa talven aikana.

Tämä luonnonmukainen C-vitamiini kapseleina onkin hyvä lisä.


Lähde: Suontausta Marita, Kevyitä herkkuja perunasta, HyväTerveys 11/2002

tiistai 26. tammikuuta 2016

Fenkolisilli


Valmistusaika 20 min + 2 vrk

2 kevytsuolattua sillifileetä
puolet fenkolista
1 pieni punasipuli
1 dl vettä
3/4 dl sokeria
1/4 dl väkiviinaetikkaa
1/4 dl omenaviinietikkaa
1 laakerinlehti
3 kokonaista maustepippuria

Mittaa kattilaan sokeri, etikat, vesi ja mausteet. Lisää joukkoon ohueksi leikatut fenkolisiivut. Kiehauta liemi ja anna jäähtyä.

Pyyhi sillifileet kuivaksi talouspaperilla. Leikkaa silli sopiviksi haarukkapaloiksi. Lado purkkiin vuorotellen sillipaloja ja punasipulirenkaita. Kaada sillien päälle jäähtynyt liemi mausteineen. Anna maustua kaksi vuorokautta.

Aivan ihana seerumi, myös herkälle iholle!!!!



Lähde: Toyota 4/2015

maanantai 25. tammikuuta 2016

Mausteilla vauhtia aineenvaihduntaan


Antioksidanttirikas inkivääri voi nostaa aineenvaihduntaa 20 prosenttia kolmen tunnin ajaksi. Vaikutus johtuu inkiväärin sisältämistä gingeroleista ja kapsaisiinista.

Kaneli helpottaa ruoansulatusta ja voi auttaa tasoittamaan verensokerin arvoja kakkostyypin diabetestä sairastavilla.

Cayennepippuri on osa kiinalaista ja ayervedaan perustuvaa terveydenhoitoa. Sen sanotaan nostavan kehon lämpötilaa.

Kurkuman sisältämän kurkumiinin kerrotaan olevan anti-inflammatorinen eli tulehduksia hillitsevä aine, jossa on runsaasti antioksidantteja.

Täältä löytyy mausteita joka lähtöön.


Lähde: Luontais terveys 8/2015

torstai 7. tammikuuta 2016

Juustokakku kutuntuorejuustosta


Murotaikinapohja

Täyte:
5 munaa
200 g pehmeää vuohenjuustoa
2 dl löysähköä kermavaahtoa
1,5 dl sokeria
4 tl vaniliasokeria
päälle marjoja ja hyytelösokeria

Kaikki sekoitetaan keskenään ja paistetaan 175 asteen lämmössä 1,5-2 tuntia

1 rkl rommia tai likööriä


Non-GMO se olla pitää nykypäivänä!


Lähde:Kaipainen Sauli, Kutunmaidosta terveellistä ravintoa, Luontaisterveys 4/2001

Kutuntuorejuusto


Maito pastöroidaan kuumentamalla se 76-78 asteiseksi 15 sekunniksi. Pastörointilämpötila vaikuttaa juustomassan kovuuteen. Mitä kuumempaa sitä kovempaa.

Maito jäähdytetään 40 asteiseksi
Lisätään juoksute 1 rkl/l ja suola 1,25 tl/l
Annetaan seistä lämpimässä puoli tuntia
Leikataan veitsellä heran paremman erottuvuuden takaamiseksi
Juustomassa valutetaan siivilän läpi

Lisätään makua antavat aineet, joita ovat esimerkiksi valko- tai ruohosipuli, erilaiset yrtit ja kalan kanssa tilli ja sitruunamelissa. Voidaan myös maustaa kanelilla ja tarjota omenahillon keralla.

Muotitetaan
Jäähdytetään jääkaappikylmäksi

Vau mikä ruokaosasto!!!


Lähde:Kaipainen Sauli, Kutunmaidosta terveellistä ravintoa, Luontaisterveys 4/2001

Vuohenmaito


Vuohen- ja lehmänmaidon ravintosisältö on pääosin sama. Laktoosia vuohenmaidossa on 4,5 g/100 g ja lehmänmaidossa 4,8 g/100 g. Rasvaa vuohenmaidossa on hieman lehmänmaitoa vähemmän. Vuohenmaidon rasva on pienempinä palloina kuin lehmänmaidon rasva. Ehkä tässä ominaisuudessa piileekin mahdollinen vuohenmaidon terveysvaikutusten syy. Vuohenmaidon rasvamolekyylit ovat hyvin hienojakoisia ja pyöreitä, kun käsitellyssä lehmänmaidossa ne ovat särmikkään kulmikkaita. Vuohenmaidon rasvan pallomainen rakenne hoivaa suolen nukkaa, koska maitoa ei homogenoida.

Vuohenmaidon paremmuutta lehmänmaitoon nähden perustellaan tavallisimmin sillä, että sen valkuaisaine- ja kivennäisainesuhteet muistuttavat enemmän äidinmaidon koostumusta. Kutunmaidon valkuainen on erittäin helposti sulavaa ja vain tammanmaito on lähempänä äidinmaitoa.

Vuohenmaitoa sanotaan Norjassa penisilliinin edeltäjäksi. Monet kirjat ylistävät sen sopivuutta reumaan ja tuberkuloosiin. Aivan erityistä on lämpimän vuohenmaidon sopivuus keliaakikoille. Vuohenmaidon maku on silloin kaikkein "laimein". Maitorupea hoidettiin ennen yleisesti vuohenmaidolla.

Vuohi lypsää noin kaksi litraa päivässä, mutta hyvä vuohi voi päästä jopa lähelle kuutta litraa.

Joko teillä käytetään gourmet merisuolaa?


Lähde:Kaipainen Sauli, Kutunmaidosta terveellistä ravintoa, Luontaisterveys 4/2001

tiistai 1. joulukuuta 2015

Hapankaali


Ohje 1

Suikaloi valkokaalta plastiikkapussiin. Kauli kaalta plastiikan läpi niin kauan, kunnes siitä irtoaa reilusti mehua. Kun kaadat kaulitun kaaliseoksen ämpärin pohjaan, sen täytyisi uida kaalimehussa.

Mausta kaaliseos makusi mukaan sipulilla, valkosipulilla, porkkanalla tai tillillä. Laita kaaliämpäri lämpöiseen paikkaan. Anna seoksen käydä viikon verran.

Nosta ämpäri kylmään jäähtymään. Jonkin aikaa jäähdyttyään hapankaali on valmista syötäväksi.

Ohje 2

muutama hapanleipäviipale
kiinteäkeräistä valkokaalia
10-15 g (2-3 tl) suolaa 1 kg:lle kaalia
porkkanasuikaleita
tilliä

Valmista hapankaali pieninä annoksina, jolloin hapattaminen ja säilyttäminen on helpompaa. Valmista hapankaali puhtaisiin lasi- tai puuastioihin. Pane astian pohjalle muutama hapanleipäviipale. Peitä leivät huuhdotuilla ja valutetuilla kaalinlehdillä.

Leikkaa puhtaat kaalit hyvin ohuiksi suikaleiksi. Survo suikaleet pienissä erissä suolan kanssa, kunnes kaali mehustuu. Survomiseen voit käyttää perunasurvinta. Voit myös survoa kaalisuikaleita kaulimalla niitä pöydällä leivinpaperin päällä. Paperin alle kannattaa silloin laittaa kostea talouspaperipala, jotta leivinpaperi pysyy paikoillaan. Pane survos säilytysastiaan ja ripottele kerrosten väliin pieniä hapanleipäpaloja, porkkanasuikaleita ja tilliä.

Painele kaali tiiviisti säilytysastiaan ja pane päälle astian sisään uppoava kansi (lautanen), jonka päällä on paino. Painona voit käyttää myös vedellä täytettyä muovipussia. Kaalin tulee olla nesteen peitossa, kun astia suljetaan. Älä täytä astiaa liian täyteen, sillä hapatessaan kaali turpoaa. Kaalimassan ja kannen väliin voit asettaa säilöntäaineeseen (natriumbentsoaatti) kastellun muovikalvon, joka estää pintaa homehtumasta.

Pidä kaali hapantumassa huoneenlämmössä 2 päivän ajan. Tarkista 2 päivän kuluttua, että kaali tuoksuu raikkaan happamalta. Siirrä kaali viileämpään, noin 15 asteen lämpöön 10-12 päiväksi. Happanemista voit seurata indikaattoripaperilla (apteekista). Valmiiksi hapantuneen tuotteen pH on 4-4,1. Tällöin voit pakata säilykkeen lasipurkkeihin ja siirtää jääkaappiin.

Säilytä hapantunut kaali viileässä, sillä huoneenlämmössä happaneminen jatkuu. Hapankaali on valmista noin kolmen viikon kuluttua. Hapankaali saa jäätyäkin säilytyksen aikana, kunhan astia kestää jäätymisen. Hapankaalia voit käyttää samojen ruokien valmistukseen kuin tuoretta valkokaalia, mutta se antaa ruoille oman arominsa.


Vahva triglyseridimuotoinen kalagelatiinikapselissa oleva huippu omega-3 valmiste löytyy tästä!



Lähteet: Reinman Reetta, Hapankaali, Luontais terveys nro 6 2002
Isotalo Kaisa & Kuittinen Raija, Kotiruoka, 2005, Kustannusosakeyhtiö Otava