Sellerisalaatti

8 annosta

1 keskikokoinen selleri tai valmiita säilöttyjä sellerisuikaleita
3-4 omenaa
3 prk (227 g) ananasmurskaa tai paloja
(sitruunan mehua)

Kastike:
2 dl majoneesia
1,5 dl kermaa
2 rkl sokeria

Koristeluun:
ananasrenkaita
sitruunamelissaa

Kuori selleri ja paloittele pieniksi kuutioiksi. Keitä kuutioita 2-5 minuuttia. Lisää joukkoon vähän sitruunanmehua estämään palojen tummuminen. Anna jäähtyä. Valuta. Paloittele omenat pieniksi kuutioiksi. Sekoita kaikki ainekset keskenään. Vatkaa kerma ja sekoita se majoneesin joukkoon. Sekoita. Koristele salaatti ananasrenkailla ja sitruunamelissalla.


Käytätkö steviaa, tässä olisi French Vanilla makeuttamaan päivääsi!


Lähde: Piikkilä Eija, Kiireisen Kokkaajan Kekkerikirja, 2003, Karisto Oy, s.97

Uunikermasilakat

10-15 annosta

1 kg silakkafileitä
2 dl smetanaa
3 dl kermaa
1 purkki anjovista
1 nippu tilliä
50 g sipulia
30 g voita
suolaa
valkopippuria
2 tl vehnäjauhoja

Hienonna sipuli ja kiehauta voissa. Peitä uunivuoan pohja sipulilla. Mausta silakkafileet valkopippurilla ja suolalla ja laita jokaiselle fileelle 1/2 anjovisfileetä. Kääri rullalle, laita vuokaan sipulin päälle. Paista 175 asteen lämmössä noin tunti eli kunnes silakat ovat kypsyneet. Jos vuoassa on lientä, kaada liemi pois ja suurusta loput smetanakermaseoksesta vehnäjauhoilla. Lisää joukkoon hienoksi hakattu tilli. Kaada seos vuokaan silakkarullien päälle. Ripottele pinnalle korppujauhoja, kuorruta hetki 225 asteen lämmössä.


Voiko ruoanlaitto enää helpompaa olla ja voiko olla parempaa nettikauppaa kuin iHerb?


Lähde: Piikkilä Eija, Kiireisen Kokkaajan Kekkerikirja, 2003, Karisto Oy, s.87

Raikas kylmä hernekeitto

1,2 kg tuoreita herneitä palkoineen tai 400 g pakasteherneitä
1 nippu kevätsipulia
1 valkosipulinkynsi
voita paistamiseen
5 dl kasvislientä
1 tl sokeria
1 lime
4 rkl minttua
150 g ranskankermaa

Erottele herneet paloista. Pilko kevätsipuli ja hienonna valkosipuli. Kuullota sipulit voissa. Lisää kasvisliemi ja herneet ja kiehauta. Lisää sitten sokeri, yhden limen mehu ja hienonnettu minttu. Soseuta sauvasekoittimella. Lisää ranskankerma, sekoita tasaiseksi ja kiehauta.
Tarjoa alkupalaksi viilennettynä. Keitosta saa ruokaisamman paistamalla päälle pari siivua pekonia.
Kylmän hernekeiton voi hyvin pakata termariin mukaan ja nauttia piknikillä.


Kylmänkin aterian jälkeen on hampaat illalla pestävä, tässä joka tarpeeseen sopivat hammasharjat, voiko hammasharjan valitseminen oikeasti olla näin mielenkiintoista?


Lähde: Keskikesän parhaat maut, Forssan lehti 23.7.2015, s. 15

Maukas kesäkurpitsa-tomaattipaistos

1 pienehkö kesäkurpitsa
4 tomaattia
4 rkl oliiviöljyä
5 timjaminoksaa
1 dl raastettua parmesaania
mustapippuria rouheena
korppujauhoja

Leikkaa kesäkurpitsa ja tomaatit noin sentin paksuisiksi viipaleiksi. Lado viipaleet oliiviöljyllä voideltuun vuokaan. Lorauta päälle reilusti oliiviöljyä ja rouhi mustapippuria myllystä.
Ripottele pinnalle raastettu parmesaani, korppujauhoja ja muutama timjaminoksa.
Paista 225 asteessa noin puoli tuntia. Kesäkurpitsat saavat jäädä napakoiksi.


Hmmm, näihin yrtteihin kannattaisi ehkä paneutua ihan ajan kanssa, oletko samaa mieltä?


Lähde: Keskikesän parhaat maut, Forssan lehti 23.7.2015, s. 15

Kesän marjat talteen

Mansikkakausi on täydessä käynnissä, mustikat alkavat kypsyä pikkuhiljaa ja mustaherukatkin tummua lämpöisimmissä paikoissa. Marjoissa on niukasti energiaa, mutta sitäkin runsaammin hyödyllisiä aineita: kivennäisaineita, kuitua ja antioksidantteja.

Eniten C- ja E-vitamiinia saa ruusunmarjasta, tyrnimarjasta, lakasta ja mustaherukasta. Hyvinä karotenoidilähteinä (A-vitamiinin esiaste) niiden rinnalle nousevat mustikka ja karviainen. Kotimaiset marjamme päihittävät vitamiineissa tuontihedelmät mennen tullen. Sadassa grammassa appelsiinia on vain 51 mg C-vitamiinia, kun sitä on ruusunmarjassa jopa 1250 mg ja mustaherukassakin 120 mg!

Kotimaisista marjoista vähiten C-vitamiinia sisältää puolukka, jossa sitä on kuitenkin enemmän kuin esimerkiksi omenassa ja päärynässä. Marjoista saa myös kuitua enemmän kuin edellä mainituista hedelmistä.

Folaatteja, vesiliukoisia B-ryhmän vitamiineja marjoissa on suunnilleen saman verran kuin tuontihedelmissä. Folaatit saattavat ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja vähentämällä veren homokysteiinipitoisuutta. Kivennäisaineista marjoissa on runsaimmin kaliumia, joka alentaa verenpainetta.

Marjoissa on jopa tärkeämpiä antioksidantteja kuin vitamiinit kuten esimerkiksi fenoliyhdisteet, joista tunnetuimpia ovat flavonoidit. Flavonoidipitoisuuden voi arvioida marjan väristä. Mitä tummempi marja, sitä enemmän siinä on flavonoideja, jotka suojaavat elimistöä hapettumiselta ja sitä kautta monilta sairauksilta ja ennenaikaiselta vanhenemiselta. Fenoliyhdisteitä on eniten marja-aroniassa, ruusunmarjassa ja mustikassa. Lähelle pitoisuuksissa pääsevät myös pihlaja, pensasmustikka, mustaherukka ja variksenmarja.

Eiköhän lähdetä marjaan heti, kun sade taukoaa.


Marjakausi ei valitettavasti ole vuoden ympäri ja aina ei pakkasesta löydy kaikkea mahdollista sorttia, onneksi on tämä supersekoitus, oletko jo kokeillut?



Lähde: Karlsson Alice, Marjojen voimaa, Suomen luonto 6/2012, s. 64

Miten korvasientä käytetään

Korvasieni on helposti tunnistettava herkullisena pidetty sieni, joka kuitenkin on käsittelemättömänä erittäin myrkyllinen. Korvasienen myrkyistä noin 90 prosenttia on gyromitriiniä, joka on hengenvaarallinen solumyrkky, mutta herkästi haihtuva ja vesiliukoinen.

Korvasienen käsittely alkaa hiekan harjaamisella. Jalan tyvi leikataan pois. Sienet halkaistaan, sillä etanat viihtyvät ontossa lakissa.

Korvasienet on keitettävä kahteen kertaan runsaassa vedessä (1 osa sieniä ja 3 osaa vettä) vähintään viisi minuuttia. Sienet on huuhdeltava hyvin molempien keittokertojen jälkeen runsaassa vedessä.

Korvasieniä voidaan säilöä kuivaamalla ne rapeiksi. Kuivattuja korvasieniä on liotettava vähintään kaksi tuntia ennen käyttöä (10 g sieniä ja 2 dl vettä). Liotuksen jälkeen korvasienet keitetään kahteen kertaan kuten tuoreet korvasienet.

Korvasieniä kuivattaessa tai keitettäessä on tuuletettava hyvin. Korvasienten liotus- tai keittovettä ei saa käyttää ruoanvalmistuksessa.

Korvasienen kuljetuksessa ja käsittelyssä on otettava huomioon, että siitä haihtuu myrkyllisiä kaasuja.

Korvasieni sopii erinomaisesti keittoihin ja kastikkeisiin. Korvasienen aromi on hieno ja tunnistettavan voimakas. Koostumus muistuttaa ravunlihaa. Väkevän maun vuoksi korvasientä kannattaa käyttää maltillisesti ruoanlaitossa, varsinkin jos syöjät ovat herkkävatsaisia.


Sieniä käytetään muuten monenmoisissa terveystuotteissa, oletko tutustunut mihinkään näistä?



Lähde: EVIRA, Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Loimijoen jäsenlehti 1/2015, s. 9

Kesäruoka

Kesäkalapaistos pannulla

200 g miniluumutomaatteja
pala (100 g) purjoa
400 g nahattomia ahven- tai kuhafileitä
ripaus suolaa
ripaus musta- tai valkopippuria
2,5 dl maustettua ruokakermaa esim. kolme juustoa
(2 rkl kapriksia)
1/2 dl tuoretta tilliä

Paistamiseen
2 rkl voita

Esikäsittele ensin kasvikset: puolita tomaatit ja leikkaa puhdistettu purjo ohuiksi renkaiksi.
Kuumenna rasva pannulla.
Lisää pannulle kalafileet. Paista ensin toinen puoli, käännä ja lisää ripaus suolaa ja pippuria.
Lisää pannulle tomaatit ja purjo.
Kaada päälle ruokakerma.
Kuumenna ja anna kiehua hiljalleen n. 5 min.
Älä sekoita, jotta kalat pysyvät ehjinä.
Lisää pinnalle valutetut kaprikset ja tilli.
Tarjoa uusien perunoiden kanssa.

Minun mielipiteeni reseptistä:
Kannattaa olla varovainen musta-ja valkopippurin kanssa, ettei pilaa makua liiaksi pippureilla.
Liemeenkin voisi lisätä kuivattua tilliä.
Kaprismarjat voi luultavasti jättää laittamatta, jos ei satu kaapissa olemaan.


Kalaa ei aina tule syötyä tarpeeksi, joten tässä olisi edullisesti hyvälaatuista kalaöljyä, kalanmaksaöljyä...



Lähde: Valio, HS kuukausiliite heinäkuu 2013 N:o 496, s. 70

Mansikkareseptejä kesään

Vihdoin ovat mansikat (Fragaria × ananassa)  kypsyneet. Mansikka on Suomen merkittävin sesonkiherkku, joka maistuu kaikille ja joka yhdistyy monenmoisiin mukaviin kesänilmiöihin kuten kesäloma, kärpäset, pölisevä hiekkatie, aurinko, laitumella märehtivät lehmät ja järvessä kelluva lumpeenkukka.

Mansikkaa on lukusia tapoja yhdistää esimerkiksi juuston ja lihan kanssa. Erityisen hyvin tällaiseen käyttöön soveltuvat mansikka-asteikon hapokasta päätä edustavat lajikkeet kuten esimerkiksi Honeoye ja Jonsok.


Mansikkainen Pico de Gallo

4 dl mansikoita
1 punasipuli
1 kypsä maissintähkä
1 tuorekurkku
1 chilipalko
1/2 pnt korianteria
1 valkosipulinkynsi
2 limettiä
2 rkl rypsiöljyä
2 tl suolaa
pari kierrosta mustapippuria myllystä

Pilko mansikat kuutioiksi. Kuori punasipuli ja kuutioi pieniksi kuutioiksi. Rapsuttele jyvät maissintähkästä. Kuori ja kuutioi kurkku. Yhdistä kaikki kuutioidut ainekset kulhossa. Pilko chili pieniksi paloiksi. Silppua korianterin lehdet. Murskaa valkosipulin kynsi ja pilko. Lisää kulhoon ja sekoita. Purista limeteistä mehu. Sekoita joukkoon. Kaada öljy sekaan ja lisää suolaa ja mustapippuria. Valitse haluamiasi lihoja grillattavaksi, esimerkiksi entrecoteta, grillikylkeä, kyljyksiä, fileetä tai tuoremakkaraa. Mausta suolalla ja pippurilla. Tarjoa mansikkaisen pico de gallon kanssa.



Mansikkasalaatti

1/2 l mansikoita
2 tl sokeria
1 rkl balsamietikkaa
mustapippuria myllystä
jauhettua merisuolaa
1/2 dl oliiviöljyä
SALAATTI:
250 g halloumijuustoa
100 g ilmakuivattua kinkkua ohuina siivuina
tuoretta basilikaa

Poista mansikoista kannat ja viipaloi ne. Sekoita balsamietikkaan. Lisää loput ainekset. Sekoita mansikat joukkoon.
Leikkaa juusto sentin paksuisiksi viipaleiksi. Liota juustoviipaleita vartin verran vedessä, jotta niistä lähtee liika suolaisuus. Kuivaa juustot hyvin. Kuumenna paistinpannu kuumaksi ja lorauta siihen hieman oliiviöljyä. Paista juustot molemmilta puolin kullanruskeaksi.
Aseta lautaselle lämpimät juustot, ilmakuivatut kinkut sekä marinoidut mansikat. Viimeistele basilikan lehdillä.



Sitruunamansikat

MADELEINE-KEKSIT 20 kpl:
75 g voita
3/4 dl sokeria
2 kananmunaa
1 dl vehnäjauhoja
1/4 sitruunan raastettu kuori
tomusokeria
MANSIKAT:
1 dl sokerilientä (50 prosenttia vettä, 50 prosenttia sokeria)
3 oksaa sitruunaverbenaa (sitruunamelissa käy myös)
6 dl mansikoita
1 ps tuoreita lakritsimakeisia

Valmista keksit. Kuumenna uuni 185-asteiseksi. Sivele Madeleine-leivospelti tai -vuoat voisulalla. Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri vaaleaksi, ilmavaksi vaahdoksi. Lisää kananmunat joukkoon yksi kerrallaan koko ajan sekoittaen. Siivilöi jauhot vaahtoon ja lisää sitruunankuoriraaste. Sekoita varovasti tasaiseksi taikinaksi. Lusikoi taikina leivospellin koloihin tai yksittäisiin vuokiin. Paista uunin keskitasolla. Madeleinet kypsyvät 8-10 minuutissa. Irrota leivokset vuoista. Jäähdytä ritilällä ja koristele tomusokerilla ennen tarjoilua.
Valmista mansikat. Kiehauta sokeriliemi ja pane joukkoon yksi sitruunaverbenan oksa. Siivilöi liemi ja jäähdytä. Leikkaa mansikat neljään osaan. Kaada jäähtynyt sokeriliemi päälle.
Leikkaa sitruunaverbenan lehdet ohueksi silpuksi. Lisää mansikoiden joukkoon.
Leikkaa lakritsi ohuiksi siivuiksi ja pane pikkukulhoon. Kaada päälle tilkka mansikoiden lientä.
Tarjoa suklaajäätelön kanssa.



Mansikat vaniljavanukkaan kanssa

VANUKAS:
4 dl kuohukermaa
1 dl maitoa
1 vaniljatanko
1,5 dl sokeria
6 keltuaista
MARINOIDUT MANSIKAT:
500 g mansikoita
pieni pala inkivääriä
1/2 dl seljankukkamehutiivistettä

Valmista vanukas. Kuumenna kerma ja maito halkaistun vaniljatangon kanssa kattilassa. Keitä miedolla lämmöllä 5 minuuttia. Sekoita kulhossa sokeri ja keltuiset keskenään. Kaada kuuma kermamaito keltuaisten päälle ja sekoita tasaiseksi. Siivilöi. Kaada vanukasmassa uuninkestäviin pikkuvuokiin / kohokasvuokiin. Nosta vuoat isoon uunivuokaan. Kaada kuumaa vettä uunivuoan pohjalle niin paljon, että veden pinta yltää vanukasvuokien puoliväliin. Peitä vuoka foliolla ja kypsennä vanukkaita 150-asteisessa uunissa noin 25 minuuttia tai kunnes vanukkaat ovat hyytyneet, mutta keskeltä hieman löysiä. Nosta valmiit vanukkaat pois vedestä, ja anna jäähtyä huoneenlämmössä puoli tuntia. Jäähdytä vanukkaita vielä jääkaapissa pari tuntia.
Marinoi mansikat. Viipaloi mansikat. Kuori ja viipaloi inkivääri. Sekoita ainekset keskenään ja anna marinoitua vartin verran ennen tarjoilua.


Makean mansikkaiset tarjoukset löydät tästä!



Lähteet: Kemappainen Jouni K., Aralehto Peppi, Ruoho Ari, Mansikan paikka, HS kuukausiliite heinäkuu 2013 N:o 496, s. 62-71