Hapankaali

Ohje 1

Suikaloi valkokaalta plastiikkapussiin. Kauli kaalta plastiikan läpi niin kauan, kunnes siitä irtoaa reilusti mehua. Kun kaadat kaulitun kaaliseoksen ämpärin pohjaan, sen täytyisi uida kaalimehussa.

Mausta kaaliseos makusi mukaan sipulilla, valkosipulilla, porkkanalla tai tillillä. Laita kaaliämpäri lämpöiseen paikkaan. Anna seoksen käydä viikon verran.

Nosta ämpäri kylmään jäähtymään. Jonkin aikaa jäähdyttyään hapankaali on valmista syötäväksi.

Ohje 2

muutama hapanleipäviipale
kiinteäkeräistä valkokaalia
10-15 g (2-3 tl) suolaa 1 kg:lle kaalia
porkkanasuikaleita
tilliä

Valmista hapankaali pieninä annoksina, jolloin hapattaminen ja säilyttäminen on helpompaa. Valmista hapankaali puhtaisiin lasi- tai puuastioihin. Pane astian pohjalle muutama hapanleipäviipale. Peitä leivät huuhdotuilla ja valutetuilla kaalinlehdillä.

Leikkaa puhtaat kaalit hyvin ohuiksi suikaleiksi. Survo suikaleet pienissä erissä suolan kanssa, kunnes kaali mehustuu. Survomiseen voit käyttää perunasurvinta. Voit myös survoa kaalisuikaleita kaulimalla niitä pöydällä leivinpaperin päällä. Paperin alle kannattaa silloin laittaa kostea talouspaperipala, jotta leivinpaperi pysyy paikoillaan. Pane survos säilytysastiaan ja ripottele kerrosten väliin pieniä hapanleipäpaloja, porkkanasuikaleita ja tilliä.

Painele kaali tiiviisti säilytysastiaan ja pane päälle astian sisään uppoava kansi (lautanen), jonka päällä on paino. Painona voit käyttää myös vedellä täytettyä muovipussia. Kaalin tulee olla nesteen peitossa, kun astia suljetaan. Älä täytä astiaa liian täyteen, sillä hapatessaan kaali turpoaa. Kaalimassan ja kannen väliin voit asettaa säilöntäaineeseen (natriumbentsoaatti) kastellun muovikalvon, joka estää pintaa homehtumasta.

Pidä kaali hapantumassa huoneenlämmössä 2 päivän ajan. Tarkista 2 päivän kuluttua, että kaali tuoksuu raikkaan happamalta. Siirrä kaali viileämpään, noin 15 asteen lämpöön 10-12 päiväksi. Happanemista voit seurata indikaattoripaperilla (apteekista). Valmiiksi hapantuneen tuotteen pH on 4-4,1. Tällöin voit pakata säilykkeen lasipurkkeihin ja siirtää jääkaappiin.

Säilytä hapantunut kaali viileässä, sillä huoneenlämmössä happaneminen jatkuu. Hapankaali on valmista noin kolmen viikon kuluttua. Hapankaali saa jäätyäkin säilytyksen aikana, kunhan astia kestää jäätymisen. Hapankaalia voit käyttää samojen ruokien valmistukseen kuin tuoretta valkokaalia, mutta se antaa ruoille oman arominsa.


Vahva triglyseridimuotoinen kalagelatiinikapselissa oleva huippu omega-3 valmiste löytyy tästä!


Lähteet: Reinman Reetta, Hapankaali, Luontais terveys nro 6 2002
Isotalo Kaisa & Kuittinen Raija, Kotiruoka, 2005, Kustannusosakeyhtiö Otava

Makkarakastike

6 annosta

1 pkt lenkkimakkaraa
1 rkl oliiviöljyä
1 rkl vehnäjauhoja
pala purjosipulia
3 dl vettä
1 rkl tomaattisosetta
2 dl ruokakermaa
1/2 tl suolaa
ripaus maustepippuria

Kuori ja kuutio lenkkimakkara. Viipaloi purjo ja kiehauta suikaleet öljyssä. Lisää makkarapalat ja ruskista niitä hiukan. Ripottele päälle vehnäjauhot ja sekoita.

Lisää vesi, tomaattisose ja ruokakerma. Kuumenna kastike ja hauduta pari minuuttia. Mausta.

Tarjoa makkarakastike peruna-porkkanasoseen kanssa.


Ihana ruusun tuoksuinen herkälle iholle sopiva seerumi sopuhintaan aina sinulle tästä!

Perinteinen piparitaikina

noin 60-70 kpl piparkakkuja

2 dl siirappia
2 dl sokeria
300 g voita
1 rkl kanelia
1 tl inkivääriä
1 tl pomeranssinkuorta
1 tl neilikkaa
2 tl kardemummaa
2 kananmunaa tai 1 dl kermaa
2-3 tl soodaa
11-12 dl vehnäjauhoja

Kiehauta siirappi, sokeri ja mausteet. Lisää kuumaan seokseen rasva ja anna sen sulaa välillä sekoittaen. Vatkaa jäähtyneeseen seokseen munat, kerma ja vehnäjauhot, joihin sooda on sekoitettu.
Laita taikina jääkaappiin yöksi ja leivo seuraavana päivänä.
Paista 200 asteessa 6-8 minuuttia.


Oletko jo maistanut kultaisia luomumarjoja?


Lähde: Soiluva Maire, Leivotaan yhdessä, Bulevardi 2/2015

Englantilainen hedelmäkakku

noin 2 litran kakkuvuoka

200 g voita
2 1/2 dl sokeria
3 munaa
3 1/2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1 dl mantelirouhetta
1 dl punaisia ja vihreitä säilykekirsikoita pilkottuna
1 dl rusinoita / aprikooseja ja muita hedelmäpaloja oman maun mukaan, joita voit liottaa taikinanteon ajan myös liköörissä
1/2 dl manteli- tai appelsiinilikööriä tai hyvää viskiä

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen.
Voitele kakkuvuoka ja korppujauhota se. Pilko kuivatut hedelmät.
Vaahdota pehmeä rasva ja sokeri. Lisää joukkoon kaksi munaa yksitellen hyvin vatkaten.
Sekoita leivinjauhe ja vaniljasokeri vehnäjauhoihin ja lisää ne taikinaan mantelirouheen ja hedelmien kanssa. Kaada taikina kakkuvuokaan, tasoita pinta.
Paista uunin alatasolla 175 asteessa 50-60 minuuttia. Kakku säilyy hyvin kylmässä ja maku senkun paranee.

Luomu Cashewpähkinät sopivat naposteltavaksi vaikka leivonnan lomassa.


Lähde:Soiluva Maire,  Leivotaan yhdessä, Bulevardi 2/2015

Palsternakka

Palsternakan maku on pähkinäinen ja makeahko. Juureksen sisältämät eteeriset öljyt tekevät sen mausta aromikkaan. Palsternakka tunnetaan parhaiten liemijuureksena, mutta sitä kannattaa kokeilla kaikenlaiseen ruoanlaittoon. Edullinen juures sopii raakana raasteisiin ja kypsennettynä keittoihin, patoihin, kasvispihveihin ja suolaisiin piirakoihin.

Palsternakkasose on hyvä lisäke sellaisenaan tai perunan kanssa yhdistettynä. Pannulla tai uunissa kypsennetyt palsternakkalohkot sopivat ruokaisaan salaattiin tai lisäkkeeksi liha- ja kalaruoan kanssa.

Palsternakat voit leikata myös ohuiksi lastuiksi, uppopaistaa öljyssä rapeiksi ja nauttia dippikastikkeen kanssa. Kannattaa varmistaa, ettei dippi turhaan sisällä karrageenia E407.


Kunnon B-vitamiinivalmisteesta saat lisää energiaa päivääsi!


Lähde: Parasta nyt!, Pirkka 11/2015

Näin kirkastat lihaliemen

Luista keitetty lihaliemi jää sameaksi ellei sitä viimeistele kirkkaaksi. Liemen kirkastaminen on hyvin yksinkertainen toimenpide.

Saat kauniin väristä lientä, keititpä lientä mistä luista tahansa. Tarvitset 1-2 munanvalkuaista liemilitraa kohden. Vatkaa munanvalkuaiset rikki kylmässä kattilassa. Vatkaa mukaan siivilöity, kylmä lihaliemi hitaasti kaataen.

Nosta kattila levylle ja kuumenna kiehuvaksi. Anna poreilla 5-10 minuuttia kunnes valkuainen on hyytynyt sakkamaiseksi.

Siivilöi lihaliemi kirkkaaksi kahvin suodatinpussin läpi. Jos käytät siivilää, valuta liemi harsokankaan läpi. Liemi on valmista käyttöön tai pakastettavaksi.


Hmmm...mielenkiintoista, mikä tällainen ruokaosasto on?



Lähde: Näin kirkastat lihaliemen kauniiksi, Forssan lehti 1.10.2015, s. 18

Mistä tietää, että kananmuna on tuore?

Kananmunan tuoreudesta voit päätellä jotakin upotustestillä. Tuore muna vajoaa vesiastiassa pohjaan. Tuore muna ei myöskään helsky heilutettaessa.

Tuoreessa rikotussa munassa on kiinteä valkuainen, joka ympäröi keltuaisen korkeana. Jos muna on jo vanhentunut, keltuainen on vetistynyt ja leviää laajemmalle.

Jos tarvitset leipoessasi useita munia, riko ne yksi kerrallaan ensin lasiin ja kaada kulhoon vasta, kun olet nähnyt munan tuoreuden.

Munia on hyvä säilyttää tasaisessa lämpötilassa. Suositeltavin säilytyslämpötila on 12-14 astetta.

Munat säilytetään mieluiten omassa kotelossaan, joka vähentää kosteuden haihtumista ja ehkäisee hajujen siirtymistä kuoren sisälle kananmunaan.

Tuoreus on näissä entsyymivalmisteissa taatusti kohdallaan. Joko olet kokeillut näitä?



Lähde: Asunmaa Asta, Tästä tiedät, että muna on tuore, Forssan lehti 17.9.2015, s. 20

Härkäpapulasagne

Kuudelle

5 dl liotettuja ja keitettyjä kuivattuja härkäpapuja
1 iso sipuli
3-5 porkkanaa
2 valkosipulinkynttä pilkottuna
5 dl tomaattimurskaa
suolaa
mustapippuria
3-7 kananmunaa (mitä enemmän munia, sitä tuhdimpaa ja "kuivempaa" lasagnesta tulee)
6 dl täysmaitoa
sinihomejuustoa muruina
12 täysjyvälasagnelevyä

Murskaa liotetut ja keitetyt härkäpavut sauvasekoittimella. Ei haittaa, jos sekaan jää kokonaisiakin.
Pilko sipulit ja raasta porkkanat.
Sekoita edellä mainitut tomaattimurskan kanssa. Mausta suolalla ja pippurilla.
Tee munamaito kulhossa: riko munat ja sekoita maitoon haarukalla. Seokseen voi lisätä murusina hieman sinihomejuustoa.
Lado ainekset voideltuun vuokaan: pohjalle kerros härkäpaputomaattiseosta, kerros lasagnelevyjä, sitten härkäpapuseosta ja niin edelleen. Päällimmäiseksi tulee kerros lasagnelevyjä.
Kaada päälle munamaito. Ainesten on peityttävä nesteeseen. Pinnalle voi raastaa hieman juustoraastetta.
Paista uunissa noin 200 asteessa 30-40 minuuttia kunnes lasagnelevyt ovat pehmeitä.

Voit pakastaa valmiiksi liotettuja ja  keitettyjä härkäpapuja helpottamaan ruoanlaittoa.

Tykkäätkö mutten sushista ja muista idän mauista? Tässä voisi olla jotain mielenkiintoista.



Lähde: Latvala Annukka, Ensin oli kymmenen tipua, Forssan lehti 17.9.2015, s. 20-21

Maidoton hampputertelö

Tässä vasta terveellinen  pirtelö ja raikas aloitus päivälle

neljälle
4 raakaa kananmunaa
1 dl kokonaisia kuorimattomia hampunsiemeniä
2 hyvin kypsää banaania

Pane kaikki ainekset tehosekoittimeen tai astiaan, jossa voit murskata ne sauvasekoittimella. Hampunsiemeniä on hyvä liottaa etukäteen muutaman tunnin tai yön yli, jotta kuori pehmenee. Hampun siemenistä tulee murskattuna maitomaista.

Tertelöön voi halutessaan lisätä hieman maustamatonta jogurttia.


Ja palanpainikkeeksi hörppy tästä!



Lähde: Latvala Annukka, Ensin oli kymmenen tipua, Forssan lehti 17.9.2015, s. 20-21

Täydellinen tähdemunakas

Nyt saat tietää miten valmistetaan onnistunut munakas.

Kun munan rikkoo, kuoren sisältä paljastuu syvänkeltainen keltuainen. Kun keltuainen on kiinteä, muna on laadukas ja tuore.

Valurautapannu on munakkaan valmistuksessa ehdoton. Munakkaat paistetaan voissa puuhellalla. Voi saa tiristä, kun munakasseos kaadetaan pannuun. Seoksen pitää malttaa antaa olla, sitä ei tarvitse härkkiä koko ajan. Riittää kun nostelee munakkaan reunoja ja heiluttelee pannua. Kun seos ei enää kovin paljon heilu, munakas on valmis.

Munakkaan täytteeksi käyvät vaikka edellisen aterian tähteet.

Tähdemunakas

neljälle
10 kananmunaa
1 tomaatti
1 iso sipuli
5-7 keitettyä perunaa
suolaa
voita paistamiseen

Pilko tomaatti, sipuli ja perunat ja sekoita munien kanssa kulhossa. Munia ei tarvitse vatkata, haarukalla rikkominen riittää. Mausta suolalla, jos haluat.

Paista voissa valurautapannulla kunnes munakkaan reunat hieman ruskistuvat. Munakas saa jäädä hieman löysäksi. Älä sekoita turhaan paiston aikana.

Tarjoiltaessa saksi munakkaan päälle esimerkiksi tuoretta persiljaa tai vuohenputkea.

Tähdemunakkaan täytteeseen voi lisätä melkein mitä vain edellispäivän tähdettä perunoista riisiin tai papukastikkeeseen.


Naiset erityisesti hyötyvät kalsiumista ja tässä ekstrahyvänmakuinen ja hyvä valmiste maistettavaksi.



Lähde: Latvala Annukka, Ensin oli kymmenen tipua, Forssan lehti 17.9.2015, s. 20-21

Raparperikiisseli ja tallimestarinkiisseli

Raparperikiisseli

3/4 l vettä
1/2 l raparperipaloja
1 1/2 dl sokeria
3 rkl perunajauhoja

Vesi, raparperipalaset ja sokeri pannaan kasariin ja raparperit keitetään pehmeiksi. Suurustetaan ja tarjotaan kylmänä.


Tallimestarin kiisseli

1 annos raparperikiisseliä
1 dl hapanleipäjauhelmaa
1 rkl sokeria
1 rkl kaakaojauhetta
1 tl vaniljasokeria

Hapanleipä raastetaan ja jauhelma paahdetaan paistinpannussa. Jäähtyneenä se maustetaan sokerilla, kaakaojauheella ja vaniljasokerilla. Sitä pannaan kerroksittain raparperikiisselin kanssa lasimaljaan.

Tässä vasta ihana Flora!!!! Ei sitä mitä ruokakaupoissa myydään.

Mustikka

Mustikat sisältävät runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita ja kuitua ja ne ovat myös erinomainen antioksidanttien lähde. Yhdessä muiden luonnollisten antioksidanttien kanssa mustikka estää terveysongelmia - varsinkin ikään liittyviä silmäoireita.

Mustikka kasvaa eri puolella maailmaa ja erilaisissa olosuhteissa, mikä tarkoittaa myös sitä, että sen sisältämien ravinteiden pitoisuus vaihtelee. Ruotsalaisten mustikoiden on osoitettu sisältävän suurimman määrän tärkeitä antioksidantteja.

Vahvimpia ja tehokkaimpia mustikoiden sisältämiä antioksidantteja kutsutaan antosyaaneiksi. Ne antavat mustikoille niiden tumman värin ja ne torjuvat tehokkaasti vapaiden radikaalien haitallisia vaikutuksia. Vapaat radikaalit aiheuttavat mm. soluvaurioita. Mustikoiden antosyaanit myös tehostavat verenkiertoa ja vahvistavat silmän kudoksia.

Mustikassa on hiukan myös luteiinia ja kseaksantiinia, jotka vaikuttavat värien näkemiseen ja hämäränäköön. Silmän normaalin terveyden ja toiminnan vuoksi on suositeltavaa syödä noin 30-70 grammaa mustikoita päivässä.


Joko sinä käytät silmien terveydelle hyväksi olevaa ravintolisää?



Lähde: Hörkkö Jarmo, Mustikka - yksi luonnon ihmeistä silmien terveydelle, Terveys Tieto 2/2015, s. 21

Kantarelli sienten eliittiä ravintoainekoostumukseltaan.

Kantarelli on maukas, monikäyttöinen ja toukaton sieni, joka kasvaa runsaina ryppäinä vakiopaikoissaan. Kantarellissa on muita sieniä enemmän D-vitamiinia ja rautaa. Lisäksi se on hyvä kaliumin ja seleenin lähde. Kantarellissa on niukasti energiaa, mutta runsaasti kuituja sekä terveydelle hyödyllisiä antioksidantteja.

100 grammassa kantarelleja on D-vitamiinia 12,8 µg, seleeniä 18 µg, kaliumia 340 mg, rautaa 2,7 mg, kuitua 1,9 g ja energiaa 17 kcal.

Myytävät ruokasienet eivät saa sisältää yli 600 becquereliä Cesium-137:ää yhtä kiloa kohden. Suomessa tämä arvo saattaa ylittyä pahimmilla vuonna 1986 tapahtuneen Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden laskeuma-alueilla.

Kantarelli kuuluu sieniryhmään, johon cesiumia kertyy vähiten. Itse poimittuja sieniä voi käyttää huoletta. Tavanomaisesta kulutuksesta ei juuri kerry säteilyannosta, vaikka pitoisuudet ylittäisivät myytäville sienille suositellun rajan.

Kantarelli eli keltavahvero on Suomen parhaita ruokasieniä. Sienet kannattaa puhdistaa huolella, sillä poimuihin jää helposti hiekanjyviä. Muuta esikäsittelyä kantarellit eivät vaadi. Kantarellit ovat kevyttä ja ravinteikasta ruokaa. Kantarelli kuten muutkin sienet luokitellaan kasviksiin. Kasviksia suositellaan syötävän vähintään 500 grammaa eli 5-6 annosta päivässä.

Kantarellin satokausi on pitkä, kesäkuusta lokakuulle asti. Samalla kasvupaikalla kannattaa käydä useampaan kertaan. 50 metriä on hyvä poimintaetäisyys tiestä, teollisuuslaitoksesta ja kaupunkikeskustasta. Niiden välittömässä läheisyydessä sienissä voi olla runsaasti raskasmetalleja. Kantarelli viihtyy koivumetsissä sekä koivuvaltaisissa sekametsissä valoisilla paikoilla.


Haluatko tietää mikä on käsisappuoiden eliittiä, ehdottomasti?



Lähde: Takala Anna, Kantarelli, Apoteekki 04/2015, s. 26-27

Omenasato talteen

Omenalajikkeet jaetaan kesä-, syys- ja talviomenoihin. Kesäomenat kypsyvät elokuun puolivälissä ja ne säilyvät poimittuina kahdesta kolmeen viikkoa. Syysomenat kerätään syyskuussa tai lokakuun alussa ja ne säilyvät neljästä kahdeksaan viikkoa.

Talvilajikkeita voi poimia vielä lokakuussakin yöpakkasten jälkeen. Ne jatkavat kypsymistä varastossakin ja säilyvät monta kuukautta syömäkelpoisina.

Myös myöhemmin syksyllä kypsyvää karpaloa voi kerätä vielä pakkasillakin, kun puutarhasta ei enää löydy kerättävää.


Kädet puhtaiksi luonnollisilla saippuoilla, oletko tutustunut jo näihin saippuoihin?



Lähde: Mehtola Johanna, Korjaa satoa, Suomen luonto 6/2013, s. 66-67

Britakakku

Britakakku on makea klassikko, johon sopivat erityisen hyvin herukat ja karviaiset. Kirpeiden marjojen ja makean täytteen yhdistelmä tekee britakakusta raikkaan ja yllättävän. Brita tarjotaan heti täyttämisen jälkeen, sillä marenki vettyy helposti.

Pohja:

125 g voita
1 dl sokeria
3 keltuaista
1 1/2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl maitoa

Valkuaisvaahto:

3 valkuaista
1 1/2 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
mantelilastuja

Täyte:

1 dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
1/2 prk vaniljarahkaa

Erottele keltuaiset ja valkuaiset. Vaahdota voi ja sokeri. Vatkaa joukkoon keltuaiset. Sekoita vaahtoon vuorotellen maito ja jauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe. Levitä taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille.

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää sokerit vatkaamisen loppuvaiheessa pienissä erissä. Levitä valkuaisvaahto taikinan päälle. Ripottele päälle mantelilastuja.

Paista 175-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. Anna jäähtyä.

Vaahdota vaniljakastike ja sekoita se rahkan kanssa. Puolita kakkupohja ja levitä täyte toiselle puolikkaalle. Ripottele täytteen päälle herukat tai karviaiset ja nosta päälle toinen kakkulevy.

Tarjoa heti.


Luonnolliset käsisaippuat, suihkugeelit ym. ovat aivan omaa luokkaansa. Oletko sinä kokeillut jo näitä?



Lähde: Nurminen Annamari, Kirpeät marjat sopivat britakakkuun, Forssan lehti 20.8.2015, s. 10

Sienimuffinit

(12-16 kpl)

2 dl kypsennettyjä kantarelleja, suppilovahveroita tai tatteja
1-2 puna- tai keltasipulia
4 dl sämpyläjauhoja
3 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
1 dl tuoretta persiljaa
2 rkl tuoretta timjamia
2 munaa
1 1/2 dl maitoa
1 dl juoksevaa margariinia

Levitä paperiset muffinivuoat pellille tai voitele metallivuoat.

Hakkaa sienet pieneksi. Silppua sipuli ja pehmitä sitä hetki pannulla.

Sekoita jauhot, leivinjauhe, suola ja yrtit kulhossa, lisää joukkoon sieni- ja sipulisilppu.

Vatkaa munien rakenne rikki. Sekoita munat, maito ja juokseva margariini jauho-sieniseoksen joukkoon. Älä vaivaa.

Annostele muffinivuoat lähes täyteen taikinaa. Taikina ei kohoa kovin paljon.

Paista 200 asteessa uunin toiseksi alimmalla tasolla 15-20 minuuttia.


Tämä saattaa olla paras D-vitamiinivalmiste myös sinulle!



Lähde: Nurminen Annamari, Jo muutama sieni riittää, Forssan lehti 20.8.2015, s. 10-11

Rapujen keittäminen

Huuhtele ravut hyvin ennen keittämistä. Ravut olisi hyvä sumputtaa vaikkapa rei'itetyssä muoviastiassa, jossa vesi pääsee kiertämään, ennen kattilaan laittoa, jotta ravuissa oleva hiekka irtoaa.

Ravut keitetään väljässä vedessä. Mittaa vesi aina suolan annostelua varten. Liemeen laitetaan suolaa 40 grammaa vesilitraa kohden. Lisäksi tarvitaan kaksi nippua kruunutilliä.

Laita ensimmäinen tillinippu jo kiehumattomaan veteen. Veden kiehuessa poista ensimmäinen nippu ja lisää uusi samalla, kun lisäät ravut keitinveteen. Laita ravut kiehuvaan veteen yksitellen.

Älä päästä vettä enää kiehumaan kovasti, sillä ravut pitää keittää hiljakseen "hymyilevässä" vedessä.

Keitä rapuja noin viiden minuutin ajan. Ravut ovat kypsiä, kun kuoren ja pyrstön väliin tulee selkeästi näkyvissä oleva rako. Kypsä rapu nousee myös pintaan.

Jäähdytä ravut heti. Voit kaataa kypsät ravut liemineen muoviämpäriin ja laittaa ämpärin tiskialtaaseen, jossa on kylmää vettä. Laita ämpärin pohjan alle vaikkapa veitsi, niin vesi kiertää ämpärin altakin. Vaihda altaan vesi tarpeeksi usein, jotta jäähtyminen jatkuu tasaisena. Älä missään tapauksessa työnnä enää sormiasi rapuliemeen. Jos sinun pitää koskea rapuihin, käytä puhdasta otinta. Sormista päätyy liemeen aina epäpuhtauksia, ja liemi alkaa käydä.

Keitä ravut tarjoilua edeltävänä päivänä. Näin maut tasaantuvat ja ravut ehtivät jäähtyä kunnolla. Tarjottavat ravut asetellaan pöytään vasta juuri ennen tarjoilua. Ne eivät saisi lämmetä ennen syöntiä.

5-7 isoa rapua jokaista ruokailijaa varten on hyvä määrä.


Suihkugeelin tuoksukin voi olla varsinainen nautinto, oletko tutustunut tähän ihanaan tuoksuun?



Lähde: Manelius Jaakko, Keitä ravut hymyilevässä vedessä, Forssan lehti 6.8.2015, s.13

Mustikka-päärynäpiirakka

(2 vuoallista)

3 kananmunaa
3 dl sokeria
1 dl maitoa
1 dl kermaa
100 g voita tai margariinia
4,5 dl vehnäjauhoja
2,5 tl leivinjauhetta
1 tlk (225 g) säilykepäärynöitä
5-6 dl tuoreita mustikoita

Vaahdota kananmunat ja sokeri. Kiehauta maito ja kerma kattilassa ja lisää joukkoon paloiteltu voi.

Anna voin sulaa kuumaan nesteeseen.

Lisää kuuma seos munavaahtoon.

Sekoita kuivat aineet keskenään ja sekoita nekin seokseen vatkaamalla samalla.

Valuta ja puolita säilykepäärynät. Kaada taikina kahteen voideltuun piirakkavuokaan.

Lado päärynät pohjille ja nostele mustikat lusikalla päärynöiden viereen.

Paista piirakoita 200-asteisessa uunissa noin 20-25 minuuttia.

Nauti vaniljakastikkeen tai vaniljajäätelön kanssa.

Mustikka-päärynäpiirakka kannattaa leipoa tuoreista mustikoista, sillä pakastemarjoista tehtäessä siitä tulee helposti liian vetinen. Piirakan voi hyvin pakastaa.

Päärynä makeuttaa sopivasti piiraan täytteen ja tuo siihen mehevyyttä. Täyte ei tarvitse lisäsokeria, sillä pohja on jo valmiiksi melko makea.


Joko sinä käytät näitä, laatu ja puhtaus on tärkeää ravintolisissä?



Lähde: Nurminen Annamari, Päärynä pehmentää piirakan, Forssan lehti 6.8.2015, s. 12

Muistetaanpa tatit

Kotimainen tattikauppa saatiin italialaissyntyisen Loreno Dalla Vallen ansiosta käyntiin 1997. Poimijoiden ja ostajien verkosto on toiminut tehokkaasti ja Dalla Valle Oy on vienyt Suomesta herkkutatteja Italiaan vuosittain jopa satojatuhansia kiloja.

Samaan aikaan herkkutattien joukko on kasvanut uudella jäsenellä, kangasherkkutatilla. Sieniguru Mauri Korhonen ihmetteli vuonna 2007 männikössä kasvavaa tattia, jolla on maitokahvin värinen valkoreunainen lakki. Nyt tiedetään kangasherkkutatin olevan ruokasienenä täysin herkkutattien veroinen.

Myös punikkitattien perhe elää. 1980-luvulla uusina lajeina kuvattiin keltapunikkitatti ja lehtopunikkitatti. Tutkijat ovat osoittaneet, että lehtopunikkitatti on se aito haavanpunikkitatti ja "alkuperäinen" haavanpunikkitattimme on saanut uuden tieteellisen nimen. Keltapunikkitatti sen sijaan on hollantilaisten tutkijoiden mielestä yhdistettävissä koivunpunikkitatin vaihteluun kuuluvaksi. Samoin on käynyt kuusenpunikkitatin, joka on yhdistetty männynpunikkitattiin.

Kaikki punikkitatit ovat mainioita ruokasieniä. Ne pitää kuitenkin kypsentää perusteellisesti, sillä huonosti valmistettuna ja raakana ne voivat aiheuttaa vatsavaivoja.

Sienimetsässä kannattaa muistaa äkkiseltään herkkutattiin sekoittuva sappitatti. Erehtyminen ei ole vaarallista, mutta sieniruokaan eksynyt yksikin sappitatin lakki pilaa aterian sapenkarvaalla maullaan. Sappitatti on varhainen laji, sen esiintymishuippu on jo elokuussa ja syyskuussa sitä tapaa enää vain vähän. Punertuva pillistö, jalan musta, isosilmäinen verkkokuviointi ja maitokahvinvärinen lakki erottavat sen yleensä tavallisesta herkkutatista. Lisäksi sillä on tapana kasvaa muurahaispesissä ja lahokantojen tyvellä.


Energiaa tarvitaan aina, oletko ennen törmännyt tähän?



Lähde: Kosonen Lasse, Ruokasienien valikoima kasvaa, Suomen luonto 6/2013, s. 22-23

Yrttejä yrttejä

Yrttien kuivaaminen onnistuu parhaiten, kun sen tekee riittävän nopeasti keruun jälkeen.

Yrtit pyritään säilyttämään mahdollisimman kokonaisina kuivatuksen jälkeen, jotta niiden maku ja tuoksu säilyisivät mahdollisimman hyvinä. Yrtit murennetaan rikki vasta ennen käyttöä.

Jos et omista kasvikuivuria, onnistuu kuivaaminen ripustamalla yrtit pieninä nippuina katonrajaan kuivumaan. Myös sähköuunissa kuivattaminen onnistuu, kun lämpötila on reilut 30 astetta ja uunin luukku raollaan.

Kuivaamisen jälkeen yrtit pakataan tiiviisiin astioihin. Lasipurkit ovat parempia kuin muoviastiat.

Kuivattuja yrttejä tulisi säilyttää vain vuosi. Ylivuotiset yrtit ovat kuitenkin hyviä vaikka jalkakylpyihin.


Tässä superfoodissa on mukana yrttejä!


Lähde: Hurme Nina, Yrttien kuivaaminen, Omakoti 4/2015, s. 8

Marjat pakkaseen

Marjoista voi tehdä monenlaisia hilloja, marmeladeja, mehuja ja hyytelöitä. Marjojen vitamiinit säilyvät kuitenkin parhaiten pakkasessa.

Kokonaisille puolukoille, karpaloille ja mustikoille sokeritta pakastaminen sopii hyvin.

Kauniita kokonaisia marjaterttuja voi pakastaa kakkujen ja jälkiruokien koristeeksi ensin paperilautasella, minkä jälkeen ne laitetaan varovasti pakasterasiaan.

Vadelmat ja mansikat on hyvä pakastaa pienen sokerimäärän kanssa. Siten niiden vitamiinit, väri ja rakenne säilyvät paremmin.

Kokonaisina pakastettavat pehmeäkuoriset marjat kuten mansikat, vadelmat ja lakat on hyvä saada mahdollisimman nopeasti poimimisen jälkeen rasioihin. Niitä ei yleensä huuhdella.

Kovakuoriset marjat ja marjasoseet voi pakastaa pakastepusseissa. Pussit muotoillaan litteiksi ja niistä poistetaan ilma. Pakastin laitetaan alkuun pakastuslämpötilalle (kylmemmäksi), jotta marjat pakastuvat mahdollisimman nopeasti.


Mitä on tämä? Pitäisiköhän tilata???


Lähde: Hurme Nina, Marjojen pakastaminen, Omakoti 4/2015, s. 8

Kellari

Monia puutarhan tuotteista voi säilöä sellaisenaan kellarissa. Peruna, juurekset, kaalit, sipulit ja omenat säilyvät pitkään sellaisenaan oikein säilytettyinä. Kellarissa voi säilöä myös hillo- ja marmeladipurkkeja, kotitekoisia mehuja ja säilykkeitä.

Hyvälle maakellarille ominaista on viileä ja kostea ilman laatu. Kellari kannattaa rakentaa osittain tai kokonaan maan alle, varjoisalle pohjoiseen suuntautuvalle rinteelle. Kellarin oviaukko kannattaa tehdä pohjoiseen.

Maakellarissa tulee olla kosteuseristämätön maalattia esimerkiksi tiiltä ja hyvä ilmanvaihto. Maakellarin lämpötilan tulisi olla nollan ja +5 asteen välillä. Paras suhteellinen ilmankosteus kellarissa on 75 ja 95 prosentin välillä.


Mikä ihmeen folaatti?



Lähde: Hurme Nina, Satokauden aarteet talteen, Omakoti 4/2015, s.6-7

Terveelliset lohinyytit

4 lohisuikaletta
200 g katkarapuja
200 g vihannespussi
12 kpl herkkusieniä
Herbamare yrttisuolaa
oliiviöljyä

Leikkaa foliosta neljä reilua palasta. Ripottele lohisuikaleisiin yrttisuolaa ja pistä folion päälle. Laita vierelle neljään osaan jaettu katkarapu- ja vihannespakastepussi, sekä kolme viipaloitua herkkusientä. Ripottele sienien ja vihannesten päälle reilusti yrttisuolaa ja ruokalusikallinen oliiviöljyä. Kääri nyytit kiinni ja kypsennä grillissä noin 25 minuuttia. Voit kypsentää nyytit myös uunissa 175 asteessa noin 45 minuuttia. Tarjoa nyytit tuoresalaatin kera.


Mikä on lempimausteesi? Kaikenlaisia mausteita löydät tietenkin täältä, myös paljon luomumausteita.


Lähde:  Hyvää ja terveellistä syötävää helposti, Luontaisesti terve 1/2011, s. 18

Sellerisalaatti

8 annosta

1 keskikokoinen selleri tai valmiita säilöttyjä sellerisuikaleita
3-4 omenaa
3 prk (227 g) ananasmurskaa tai paloja
(sitruunan mehua)

Kastike:
2 dl majoneesia
1,5 dl kermaa
2 rkl sokeria

Koristeluun:
ananasrenkaita
sitruunamelissaa

Kuori selleri ja paloittele pieniksi kuutioiksi. Keitä kuutioita 2-5 minuuttia. Lisää joukkoon vähän sitruunanmehua estämään palojen tummuminen. Anna jäähtyä. Valuta. Paloittele omenat pieniksi kuutioiksi. Sekoita kaikki ainekset keskenään. Vatkaa kerma ja sekoita se majoneesin joukkoon. Sekoita. Koristele salaatti ananasrenkailla ja sitruunamelissalla.


Käytätkö steviaa, tässä olisi French Vanilla makeuttamaan päivääsi!


Lähde: Piikkilä Eija, Kiireisen Kokkaajan Kekkerikirja, 2003, Karisto Oy, s.97

Uunikermasilakat

10-15 annosta

1 kg silakkafileitä
2 dl smetanaa
3 dl kermaa
1 purkki anjovista
1 nippu tilliä
50 g sipulia
30 g voita
suolaa
valkopippuria
2 tl vehnäjauhoja

Hienonna sipuli ja kiehauta voissa. Peitä uunivuoan pohja sipulilla. Mausta silakkafileet valkopippurilla ja suolalla ja laita jokaiselle fileelle 1/2 anjovisfileetä. Kääri rullalle, laita vuokaan sipulin päälle. Paista 175 asteen lämmössä noin tunti eli kunnes silakat ovat kypsyneet. Jos vuoassa on lientä, kaada liemi pois ja suurusta loput smetanakermaseoksesta vehnäjauhoilla. Lisää joukkoon hienoksi hakattu tilli. Kaada seos vuokaan silakkarullien päälle. Ripottele pinnalle korppujauhoja, kuorruta hetki 225 asteen lämmössä.


Voiko ruoanlaitto enää helpompaa olla ja voiko olla parempaa nettikauppaa kuin iHerb?


Lähde: Piikkilä Eija, Kiireisen Kokkaajan Kekkerikirja, 2003, Karisto Oy, s.87

Raikas kylmä hernekeitto

1,2 kg tuoreita herneitä palkoineen tai 400 g pakasteherneitä
1 nippu kevätsipulia
1 valkosipulinkynsi
voita paistamiseen
5 dl kasvislientä
1 tl sokeria
1 lime
4 rkl minttua
150 g ranskankermaa

Erottele herneet paloista. Pilko kevätsipuli ja hienonna valkosipuli. Kuullota sipulit voissa. Lisää kasvisliemi ja herneet ja kiehauta. Lisää sitten sokeri, yhden limen mehu ja hienonnettu minttu. Soseuta sauvasekoittimella. Lisää ranskankerma, sekoita tasaiseksi ja kiehauta.
Tarjoa alkupalaksi viilennettynä. Keitosta saa ruokaisamman paistamalla päälle pari siivua pekonia.
Kylmän hernekeiton voi hyvin pakata termariin mukaan ja nauttia piknikillä.


Kylmänkin aterian jälkeen on hampaat illalla pestävä, tässä joka tarpeeseen sopivat hammasharjat, voiko hammasharjan valitseminen oikeasti olla näin mielenkiintoista?


Lähde: Keskikesän parhaat maut, Forssan lehti 23.7.2015, s. 15

Maukas kesäkurpitsa-tomaattipaistos

1 pienehkö kesäkurpitsa
4 tomaattia
4 rkl oliiviöljyä
5 timjaminoksaa
1 dl raastettua parmesaania
mustapippuria rouheena
korppujauhoja

Leikkaa kesäkurpitsa ja tomaatit noin sentin paksuisiksi viipaleiksi. Lado viipaleet oliiviöljyllä voideltuun vuokaan. Lorauta päälle reilusti oliiviöljyä ja rouhi mustapippuria myllystä.
Ripottele pinnalle raastettu parmesaani, korppujauhoja ja muutama timjaminoksa.
Paista 225 asteessa noin puoli tuntia. Kesäkurpitsat saavat jäädä napakoiksi.


Hmmm, näihin yrtteihin kannattaisi ehkä paneutua ihan ajan kanssa, oletko samaa mieltä?


Lähde: Keskikesän parhaat maut, Forssan lehti 23.7.2015, s. 15

Kesän marjat talteen

Mansikkakausi on täydessä käynnissä, mustikat alkavat kypsyä pikkuhiljaa ja mustaherukatkin tummua lämpöisimmissä paikoissa. Marjoissa on niukasti energiaa, mutta sitäkin runsaammin hyödyllisiä aineita: kivennäisaineita, kuitua ja antioksidantteja.

Eniten C- ja E-vitamiinia saa ruusunmarjasta, tyrnimarjasta, lakasta ja mustaherukasta. Hyvinä karotenoidilähteinä (A-vitamiinin esiaste) niiden rinnalle nousevat mustikka ja karviainen. Kotimaiset marjamme päihittävät vitamiineissa tuontihedelmät mennen tullen. Sadassa grammassa appelsiinia on vain 51 mg C-vitamiinia, kun sitä on ruusunmarjassa jopa 1250 mg ja mustaherukassakin 120 mg!

Kotimaisista marjoista vähiten C-vitamiinia sisältää puolukka, jossa sitä on kuitenkin enemmän kuin esimerkiksi omenassa ja päärynässä. Marjoista saa myös kuitua enemmän kuin edellä mainituista hedelmistä.

Folaatteja, vesiliukoisia B-ryhmän vitamiineja marjoissa on suunnilleen saman verran kuin tuontihedelmissä. Folaatit saattavat ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja vähentämällä veren homokysteiinipitoisuutta. Kivennäisaineista marjoissa on runsaimmin kaliumia, joka alentaa verenpainetta.

Marjoissa on jopa tärkeämpiä antioksidantteja kuin vitamiinit kuten esimerkiksi fenoliyhdisteet, joista tunnetuimpia ovat flavonoidit. Flavonoidipitoisuuden voi arvioida marjan väristä. Mitä tummempi marja, sitä enemmän siinä on flavonoideja, jotka suojaavat elimistöä hapettumiselta ja sitä kautta monilta sairauksilta ja ennenaikaiselta vanhenemiselta. Fenoliyhdisteitä on eniten marja-aroniassa, ruusunmarjassa ja mustikassa. Lähelle pitoisuuksissa pääsevät myös pihlaja, pensasmustikka, mustaherukka ja variksenmarja.

Eiköhän lähdetä marjaan heti, kun sade taukoaa.


Marjakausi ei valitettavasti ole vuoden ympäri ja aina ei pakkasesta löydy kaikkea mahdollista sorttia, onneksi on tämä supersekoitus, oletko jo kokeillut?



Lähde: Karlsson Alice, Marjojen voimaa, Suomen luonto 6/2012, s. 64

Miten korvasientä käytetään

Korvasieni on helposti tunnistettava herkullisena pidetty sieni, joka kuitenkin on käsittelemättömänä erittäin myrkyllinen. Korvasienen myrkyistä noin 90 prosenttia on gyromitriiniä, joka on hengenvaarallinen solumyrkky, mutta herkästi haihtuva ja vesiliukoinen.

Korvasienen käsittely alkaa hiekan harjaamisella. Jalan tyvi leikataan pois. Sienet halkaistaan, sillä etanat viihtyvät ontossa lakissa.

Korvasienet on keitettävä kahteen kertaan runsaassa vedessä (1 osa sieniä ja 3 osaa vettä) vähintään viisi minuuttia. Sienet on huuhdeltava hyvin molempien keittokertojen jälkeen runsaassa vedessä.

Korvasieniä voidaan säilöä kuivaamalla ne rapeiksi. Kuivattuja korvasieniä on liotettava vähintään kaksi tuntia ennen käyttöä (10 g sieniä ja 2 dl vettä). Liotuksen jälkeen korvasienet keitetään kahteen kertaan kuten tuoreet korvasienet.

Korvasieniä kuivattaessa tai keitettäessä on tuuletettava hyvin. Korvasienten liotus- tai keittovettä ei saa käyttää ruoanvalmistuksessa.

Korvasienen kuljetuksessa ja käsittelyssä on otettava huomioon, että siitä haihtuu myrkyllisiä kaasuja.

Korvasieni sopii erinomaisesti keittoihin ja kastikkeisiin. Korvasienen aromi on hieno ja tunnistettavan voimakas. Koostumus muistuttaa ravunlihaa. Väkevän maun vuoksi korvasientä kannattaa käyttää maltillisesti ruoanlaitossa, varsinkin jos syöjät ovat herkkävatsaisia.


Sieniä käytetään muuten monenmoisissa terveystuotteissa, oletko tutustunut mihinkään näistä?



Lähde: EVIRA, Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Loimijoen jäsenlehti 1/2015, s. 9

Kesäruoka

Kesäkalapaistos pannulla

200 g miniluumutomaatteja
pala (100 g) purjoa
400 g nahattomia ahven- tai kuhafileitä
ripaus suolaa
ripaus musta- tai valkopippuria
2,5 dl maustettua ruokakermaa esim. kolme juustoa
(2 rkl kapriksia)
1/2 dl tuoretta tilliä

Paistamiseen
2 rkl voita

Esikäsittele ensin kasvikset: puolita tomaatit ja leikkaa puhdistettu purjo ohuiksi renkaiksi.
Kuumenna rasva pannulla.
Lisää pannulle kalafileet. Paista ensin toinen puoli, käännä ja lisää ripaus suolaa ja pippuria.
Lisää pannulle tomaatit ja purjo.
Kaada päälle ruokakerma.
Kuumenna ja anna kiehua hiljalleen n. 5 min.
Älä sekoita, jotta kalat pysyvät ehjinä.
Lisää pinnalle valutetut kaprikset ja tilli.
Tarjoa uusien perunoiden kanssa.

Minun mielipiteeni reseptistä:
Kannattaa olla varovainen musta-ja valkopippurin kanssa, ettei pilaa makua liiaksi pippureilla.
Liemeenkin voisi lisätä kuivattua tilliä.
Kaprismarjat voi luultavasti jättää laittamatta, jos ei satu kaapissa olemaan.


Kalaa ei aina tule syötyä tarpeeksi, joten tässä olisi edullisesti hyvälaatuista kalaöljyä, kalanmaksaöljyä...



Lähde: Valio, HS kuukausiliite heinäkuu 2013 N:o 496, s. 70

Mansikkareseptejä kesään

Vihdoin ovat mansikat (Fragaria × ananassa)  kypsyneet. Mansikka on Suomen merkittävin sesonkiherkku, joka maistuu kaikille ja joka yhdistyy monenmoisiin mukaviin kesänilmiöihin kuten kesäloma, kärpäset, pölisevä hiekkatie, aurinko, laitumella märehtivät lehmät ja järvessä kelluva lumpeenkukka.

Mansikkaa on lukusia tapoja yhdistää esimerkiksi juuston ja lihan kanssa. Erityisen hyvin tällaiseen käyttöön soveltuvat mansikka-asteikon hapokasta päätä edustavat lajikkeet kuten esimerkiksi Honeoye ja Jonsok.


Mansikkainen Pico de Gallo

4 dl mansikoita
1 punasipuli
1 kypsä maissintähkä
1 tuorekurkku
1 chilipalko
1/2 pnt korianteria
1 valkosipulinkynsi
2 limettiä
2 rkl rypsiöljyä
2 tl suolaa
pari kierrosta mustapippuria myllystä

Pilko mansikat kuutioiksi. Kuori punasipuli ja kuutioi pieniksi kuutioiksi. Rapsuttele jyvät maissintähkästä. Kuori ja kuutioi kurkku. Yhdistä kaikki kuutioidut ainekset kulhossa. Pilko chili pieniksi paloiksi. Silppua korianterin lehdet. Murskaa valkosipulin kynsi ja pilko. Lisää kulhoon ja sekoita. Purista limeteistä mehu. Sekoita joukkoon. Kaada öljy sekaan ja lisää suolaa ja mustapippuria. Valitse haluamiasi lihoja grillattavaksi, esimerkiksi entrecoteta, grillikylkeä, kyljyksiä, fileetä tai tuoremakkaraa. Mausta suolalla ja pippurilla. Tarjoa mansikkaisen pico de gallon kanssa.



Mansikkasalaatti

1/2 l mansikoita
2 tl sokeria
1 rkl balsamietikkaa
mustapippuria myllystä
jauhettua merisuolaa
1/2 dl oliiviöljyä
SALAATTI:
250 g halloumijuustoa
100 g ilmakuivattua kinkkua ohuina siivuina
tuoretta basilikaa

Poista mansikoista kannat ja viipaloi ne. Sekoita balsamietikkaan. Lisää loput ainekset. Sekoita mansikat joukkoon.
Leikkaa juusto sentin paksuisiksi viipaleiksi. Liota juustoviipaleita vartin verran vedessä, jotta niistä lähtee liika suolaisuus. Kuivaa juustot hyvin. Kuumenna paistinpannu kuumaksi ja lorauta siihen hieman oliiviöljyä. Paista juustot molemmilta puolin kullanruskeaksi.
Aseta lautaselle lämpimät juustot, ilmakuivatut kinkut sekä marinoidut mansikat. Viimeistele basilikan lehdillä.



Sitruunamansikat

MADELEINE-KEKSIT 20 kpl:
75 g voita
3/4 dl sokeria
2 kananmunaa
1 dl vehnäjauhoja
1/4 sitruunan raastettu kuori
tomusokeria
MANSIKAT:
1 dl sokerilientä (50 prosenttia vettä, 50 prosenttia sokeria)
3 oksaa sitruunaverbenaa (sitruunamelissa käy myös)
6 dl mansikoita
1 ps tuoreita lakritsimakeisia

Valmista keksit. Kuumenna uuni 185-asteiseksi. Sivele Madeleine-leivospelti tai -vuoat voisulalla. Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri vaaleaksi, ilmavaksi vaahdoksi. Lisää kananmunat joukkoon yksi kerrallaan koko ajan sekoittaen. Siivilöi jauhot vaahtoon ja lisää sitruunankuoriraaste. Sekoita varovasti tasaiseksi taikinaksi. Lusikoi taikina leivospellin koloihin tai yksittäisiin vuokiin. Paista uunin keskitasolla. Madeleinet kypsyvät 8-10 minuutissa. Irrota leivokset vuoista. Jäähdytä ritilällä ja koristele tomusokerilla ennen tarjoilua.
Valmista mansikat. Kiehauta sokeriliemi ja pane joukkoon yksi sitruunaverbenan oksa. Siivilöi liemi ja jäähdytä. Leikkaa mansikat neljään osaan. Kaada jäähtynyt sokeriliemi päälle.
Leikkaa sitruunaverbenan lehdet ohueksi silpuksi. Lisää mansikoiden joukkoon.
Leikkaa lakritsi ohuiksi siivuiksi ja pane pikkukulhoon. Kaada päälle tilkka mansikoiden lientä.
Tarjoa suklaajäätelön kanssa.



Mansikat vaniljavanukkaan kanssa

VANUKAS:
4 dl kuohukermaa
1 dl maitoa
1 vaniljatanko
1,5 dl sokeria
6 keltuaista
MARINOIDUT MANSIKAT:
500 g mansikoita
pieni pala inkivääriä
1/2 dl seljankukkamehutiivistettä

Valmista vanukas. Kuumenna kerma ja maito halkaistun vaniljatangon kanssa kattilassa. Keitä miedolla lämmöllä 5 minuuttia. Sekoita kulhossa sokeri ja keltuiset keskenään. Kaada kuuma kermamaito keltuaisten päälle ja sekoita tasaiseksi. Siivilöi. Kaada vanukasmassa uuninkestäviin pikkuvuokiin / kohokasvuokiin. Nosta vuoat isoon uunivuokaan. Kaada kuumaa vettä uunivuoan pohjalle niin paljon, että veden pinta yltää vanukasvuokien puoliväliin. Peitä vuoka foliolla ja kypsennä vanukkaita 150-asteisessa uunissa noin 25 minuuttia tai kunnes vanukkaat ovat hyytyneet, mutta keskeltä hieman löysiä. Nosta valmiit vanukkaat pois vedestä, ja anna jäähtyä huoneenlämmössä puoli tuntia. Jäähdytä vanukkaita vielä jääkaapissa pari tuntia.
Marinoi mansikat. Viipaloi mansikat. Kuori ja viipaloi inkivääri. Sekoita ainekset keskenään ja anna marinoitua vartin verran ennen tarjoilua.


Makean mansikkaiset tarjoukset löydät tästä!



Lähteet: Kemappainen Jouni K., Aralehto Peppi, Ruoho Ari, Mansikan paikka, HS kuukausiliite heinäkuu 2013 N:o 496, s. 62-71