Kantarelli sienten eliittiä ravintoainekoostumukseltaan.

Kantarelli on maukas, monikäyttöinen ja toukaton sieni, joka kasvaa runsaina ryppäinä vakiopaikoissaan. Kantarellissa on muita sieniä enemmän D-vitamiinia ja rautaa. Lisäksi se on hyvä kaliumin ja seleenin lähde. Kantarellissa on niukasti energiaa, mutta runsaasti kuituja sekä terveydelle hyödyllisiä antioksidantteja.

100 grammassa kantarelleja on D-vitamiinia 12,8 µg, seleeniä 18 µg, kaliumia 340 mg, rautaa 2,7 mg, kuitua 1,9 g ja energiaa 17 kcal.

Myytävät ruokasienet eivät saa sisältää yli 600 becquereliä Cesium-137:ää yhtä kiloa kohden. Suomessa tämä arvo saattaa ylittyä pahimmilla vuonna 1986 tapahtuneen Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden laskeuma-alueilla.

Kantarelli kuuluu sieniryhmään, johon cesiumia kertyy vähiten. Itse poimittuja sieniä voi käyttää huoletta. Tavanomaisesta kulutuksesta ei juuri kerry säteilyannosta, vaikka pitoisuudet ylittäisivät myytäville sienille suositellun rajan.

Kantarelli eli keltavahvero on Suomen parhaita ruokasieniä. Sienet kannattaa puhdistaa huolella, sillä poimuihin jää helposti hiekanjyviä. Muuta esikäsittelyä kantarellit eivät vaadi. Kantarellit ovat kevyttä ja ravinteikasta ruokaa. Kantarelli kuten muutkin sienet luokitellaan kasviksiin. Kasviksia suositellaan syötävän vähintään 500 grammaa eli 5-6 annosta päivässä.

Kantarellin satokausi on pitkä, kesäkuusta lokakuulle asti. Samalla kasvupaikalla kannattaa käydä useampaan kertaan. 50 metriä on hyvä poimintaetäisyys tiestä, teollisuuslaitoksesta ja kaupunkikeskustasta. Niiden välittömässä läheisyydessä sienissä voi olla runsaasti raskasmetalleja. Kantarelli viihtyy koivumetsissä sekä koivuvaltaisissa sekametsissä valoisilla paikoilla.


Haluatko tietää mikä on käsisappuoiden eliittiä, ehdottomasti?



Lähde: Takala Anna, Kantarelli, Apoteekki 04/2015, s. 26-27