Kesän marjat talteen

Mansikkakausi on täydessä käynnissä, mustikat alkavat kypsyä pikkuhiljaa ja mustaherukatkin tummua lämpöisimmissä paikoissa. Marjoissa on niukasti energiaa, mutta sitäkin runsaammin hyödyllisiä aineita: kivennäisaineita, kuitua ja antioksidantteja.

Eniten C- ja E-vitamiinia saa ruusunmarjasta, tyrnimarjasta, lakasta ja mustaherukasta. Hyvinä karotenoidilähteinä (A-vitamiinin esiaste) niiden rinnalle nousevat mustikka ja karviainen. Kotimaiset marjamme päihittävät vitamiineissa tuontihedelmät mennen tullen. Sadassa grammassa appelsiinia on vain 51 mg C-vitamiinia, kun sitä on ruusunmarjassa jopa 1250 mg ja mustaherukassakin 120 mg!

Kotimaisista marjoista vähiten C-vitamiinia sisältää puolukka, jossa sitä on kuitenkin enemmän kuin esimerkiksi omenassa ja päärynässä. Marjoista saa myös kuitua enemmän kuin edellä mainituista hedelmistä.

Folaatteja, vesiliukoisia B-ryhmän vitamiineja marjoissa on suunnilleen saman verran kuin tuontihedelmissä. Folaatit saattavat ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja vähentämällä veren homokysteiinipitoisuutta. Kivennäisaineista marjoissa on runsaimmin kaliumia, joka alentaa verenpainetta.

Marjoissa on jopa tärkeämpiä antioksidantteja kuin vitamiinit kuten esimerkiksi fenoliyhdisteet, joista tunnetuimpia ovat flavonoidit. Flavonoidipitoisuuden voi arvioida marjan väristä. Mitä tummempi marja, sitä enemmän siinä on flavonoideja, jotka suojaavat elimistöä hapettumiselta ja sitä kautta monilta sairauksilta ja ennenaikaiselta vanhenemiselta. Fenoliyhdisteitä on eniten marja-aroniassa, ruusunmarjassa ja mustikassa. Lähelle pitoisuuksissa pääsevät myös pihlaja, pensasmustikka, mustaherukka ja variksenmarja.

Eiköhän lähdetä marjaan heti, kun sade taukoaa.


Marjakausi ei valitettavasti ole vuoden ympäri ja aina ei pakkasesta löydy kaikkea mahdollista sorttia, onneksi on tämä supersekoitus, oletko jo kokeillut?



Lähde: Karlsson Alice, Marjojen voimaa, Suomen luonto 6/2012, s. 64