Vuohenmaito

Vuohen- ja lehmänmaidon ravintosisältö on pääosin sama. Laktoosia vuohenmaidossa on 4,5 g/100 g ja lehmänmaidossa 4,8 g/100 g. Rasvaa vuohenmaidossa on hieman lehmänmaitoa vähemmän. Vuohenmaidon rasva on pienempinä palloina kuin lehmänmaidon rasva. Ehkä tässä ominaisuudessa piileekin mahdollinen vuohenmaidon terveysvaikutusten syy. Vuohenmaidon rasvamolekyylit ovat hyvin hienojakoisia ja pyöreitä, kun käsitellyssä lehmänmaidossa ne ovat särmikkään kulmikkaita. Vuohenmaidon rasvan pallomainen rakenne hoivaa suolen nukkaa, koska maitoa ei homogenoida.

Vuohenmaidon paremmuutta lehmänmaitoon nähden perustellaan tavallisimmin sillä, että sen valkuaisaine- ja kivennäisainesuhteet muistuttavat enemmän äidinmaidon koostumusta. Kutunmaidon valkuainen on erittäin helposti sulavaa ja vain tammanmaito on lähempänä äidinmaitoa.

Vuohenmaitoa sanotaan Norjassa penisilliinin edeltäjäksi. Monet kirjat ylistävät sen sopivuutta reumaan ja tuberkuloosiin. Aivan erityistä on lämpimän vuohenmaidon sopivuus keliaakikoille. Vuohenmaidon maku on silloin kaikkein "laimein". Maitorupea hoidettiin ennen yleisesti vuohenmaidolla.

Vuohi lypsää noin kaksi litraa päivässä, mutta hyvä vuohi voi päästä jopa lähelle kuutta litraa.

Joko teillä käytetään gourmet merisuolaa?


Lähde:Kaipainen Sauli, Kutunmaidosta terveellistä ravintoa, Luontaisterveys 4/2001