Mustikka

Mustikat sisältävät runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita ja kuitua ja ne ovat myös erinomainen antioksidanttien lähde. Yhdessä muiden luonnollisten antioksidanttien kanssa mustikka estää terveysongelmia - varsinkin ikään liittyviä silmäoireita.

Mustikka kasvaa eri puolella maailmaa ja erilaisissa olosuhteissa, mikä tarkoittaa myös sitä, että sen sisältämien ravinteiden pitoisuus vaihtelee. Ruotsalaisten mustikoiden on osoitettu sisältävän suurimman määrän tärkeitä antioksidantteja.

Vahvimpia ja tehokkaimpia mustikoiden sisältämiä antioksidantteja kutsutaan antosyaaneiksi. Ne antavat mustikoille niiden tumman värin ja ne torjuvat tehokkaasti vapaiden radikaalien haitallisia vaikutuksia. Vapaat radikaalit aiheuttavat mm. soluvaurioita. Mustikoiden antosyaanit myös tehostavat verenkiertoa ja vahvistavat silmän kudoksia.

Mustikassa on hiukan myös luteiinia ja kseaksantiinia, jotka vaikuttavat värien näkemiseen ja hämäränäköön. Silmän normaalin terveyden ja toiminnan vuoksi on suositeltavaa syödä noin 30-70 grammaa mustikoita päivässä.


Joko sinä käytät silmien terveydelle hyväksi olevaa ravintolisää?



Lähde: Hörkkö Jarmo, Mustikka - yksi luonnon ihmeistä silmien terveydelle, Terveys Tieto 2/2015, s. 21

Kantarelli sienten eliittiä ravintoainekoostumukseltaan.

Kantarelli on maukas, monikäyttöinen ja toukaton sieni, joka kasvaa runsaina ryppäinä vakiopaikoissaan. Kantarellissa on muita sieniä enemmän D-vitamiinia ja rautaa. Lisäksi se on hyvä kaliumin ja seleenin lähde. Kantarellissa on niukasti energiaa, mutta runsaasti kuituja sekä terveydelle hyödyllisiä antioksidantteja.

100 grammassa kantarelleja on D-vitamiinia 12,8 µg, seleeniä 18 µg, kaliumia 340 mg, rautaa 2,7 mg, kuitua 1,9 g ja energiaa 17 kcal.

Myytävät ruokasienet eivät saa sisältää yli 600 becquereliä Cesium-137:ää yhtä kiloa kohden. Suomessa tämä arvo saattaa ylittyä pahimmilla vuonna 1986 tapahtuneen Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden laskeuma-alueilla.

Kantarelli kuuluu sieniryhmään, johon cesiumia kertyy vähiten. Itse poimittuja sieniä voi käyttää huoletta. Tavanomaisesta kulutuksesta ei juuri kerry säteilyannosta, vaikka pitoisuudet ylittäisivät myytäville sienille suositellun rajan.

Kantarelli eli keltavahvero on Suomen parhaita ruokasieniä. Sienet kannattaa puhdistaa huolella, sillä poimuihin jää helposti hiekanjyviä. Muuta esikäsittelyä kantarellit eivät vaadi. Kantarellit ovat kevyttä ja ravinteikasta ruokaa. Kantarelli kuten muutkin sienet luokitellaan kasviksiin. Kasviksia suositellaan syötävän vähintään 500 grammaa eli 5-6 annosta päivässä.

Kantarellin satokausi on pitkä, kesäkuusta lokakuulle asti. Samalla kasvupaikalla kannattaa käydä useampaan kertaan. 50 metriä on hyvä poimintaetäisyys tiestä, teollisuuslaitoksesta ja kaupunkikeskustasta. Niiden välittömässä läheisyydessä sienissä voi olla runsaasti raskasmetalleja. Kantarelli viihtyy koivumetsissä sekä koivuvaltaisissa sekametsissä valoisilla paikoilla.


Haluatko tietää mikä on käsisappuoiden eliittiä, ehdottomasti?



Lähde: Takala Anna, Kantarelli, Apoteekki 04/2015, s. 26-27

Omenasato talteen

Omenalajikkeet jaetaan kesä-, syys- ja talviomenoihin. Kesäomenat kypsyvät elokuun puolivälissä ja ne säilyvät poimittuina kahdesta kolmeen viikkoa. Syysomenat kerätään syyskuussa tai lokakuun alussa ja ne säilyvät neljästä kahdeksaan viikkoa.

Talvilajikkeita voi poimia vielä lokakuussakin yöpakkasten jälkeen. Ne jatkavat kypsymistä varastossakin ja säilyvät monta kuukautta syömäkelpoisina.

Myös myöhemmin syksyllä kypsyvää karpaloa voi kerätä vielä pakkasillakin, kun puutarhasta ei enää löydy kerättävää.


Kädet puhtaiksi luonnollisilla saippuoilla, oletko tutustunut jo näihin saippuoihin?



Lähde: Mehtola Johanna, Korjaa satoa, Suomen luonto 6/2013, s. 66-67

Britakakku

Britakakku on makea klassikko, johon sopivat erityisen hyvin herukat ja karviaiset. Kirpeiden marjojen ja makean täytteen yhdistelmä tekee britakakusta raikkaan ja yllättävän. Brita tarjotaan heti täyttämisen jälkeen, sillä marenki vettyy helposti.

Pohja:

125 g voita
1 dl sokeria
3 keltuaista
1 1/2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl maitoa

Valkuaisvaahto:

3 valkuaista
1 1/2 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
mantelilastuja

Täyte:

1 dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
1/2 prk vaniljarahkaa

Erottele keltuaiset ja valkuaiset. Vaahdota voi ja sokeri. Vatkaa joukkoon keltuaiset. Sekoita vaahtoon vuorotellen maito ja jauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe. Levitä taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille.

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää sokerit vatkaamisen loppuvaiheessa pienissä erissä. Levitä valkuaisvaahto taikinan päälle. Ripottele päälle mantelilastuja.

Paista 175-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. Anna jäähtyä.

Vaahdota vaniljakastike ja sekoita se rahkan kanssa. Puolita kakkupohja ja levitä täyte toiselle puolikkaalle. Ripottele täytteen päälle herukat tai karviaiset ja nosta päälle toinen kakkulevy.

Tarjoa heti.


Luonnolliset käsisaippuat, suihkugeelit ym. ovat aivan omaa luokkaansa. Oletko sinä kokeillut jo näitä?



Lähde: Nurminen Annamari, Kirpeät marjat sopivat britakakkuun, Forssan lehti 20.8.2015, s. 10

Sienimuffinit

(12-16 kpl)

2 dl kypsennettyjä kantarelleja, suppilovahveroita tai tatteja
1-2 puna- tai keltasipulia
4 dl sämpyläjauhoja
3 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
1 dl tuoretta persiljaa
2 rkl tuoretta timjamia
2 munaa
1 1/2 dl maitoa
1 dl juoksevaa margariinia

Levitä paperiset muffinivuoat pellille tai voitele metallivuoat.

Hakkaa sienet pieneksi. Silppua sipuli ja pehmitä sitä hetki pannulla.

Sekoita jauhot, leivinjauhe, suola ja yrtit kulhossa, lisää joukkoon sieni- ja sipulisilppu.

Vatkaa munien rakenne rikki. Sekoita munat, maito ja juokseva margariini jauho-sieniseoksen joukkoon. Älä vaivaa.

Annostele muffinivuoat lähes täyteen taikinaa. Taikina ei kohoa kovin paljon.

Paista 200 asteessa uunin toiseksi alimmalla tasolla 15-20 minuuttia.


Tämä saattaa olla paras D-vitamiinivalmiste myös sinulle!



Lähde: Nurminen Annamari, Jo muutama sieni riittää, Forssan lehti 20.8.2015, s. 10-11

Rapujen keittäminen

Huuhtele ravut hyvin ennen keittämistä. Ravut olisi hyvä sumputtaa vaikkapa rei'itetyssä muoviastiassa, jossa vesi pääsee kiertämään, ennen kattilaan laittoa, jotta ravuissa oleva hiekka irtoaa.

Ravut keitetään väljässä vedessä. Mittaa vesi aina suolan annostelua varten. Liemeen laitetaan suolaa 40 grammaa vesilitraa kohden. Lisäksi tarvitaan kaksi nippua kruunutilliä.

Laita ensimmäinen tillinippu jo kiehumattomaan veteen. Veden kiehuessa poista ensimmäinen nippu ja lisää uusi samalla, kun lisäät ravut keitinveteen. Laita ravut kiehuvaan veteen yksitellen.

Älä päästä vettä enää kiehumaan kovasti, sillä ravut pitää keittää hiljakseen "hymyilevässä" vedessä.

Keitä rapuja noin viiden minuutin ajan. Ravut ovat kypsiä, kun kuoren ja pyrstön väliin tulee selkeästi näkyvissä oleva rako. Kypsä rapu nousee myös pintaan.

Jäähdytä ravut heti. Voit kaataa kypsät ravut liemineen muoviämpäriin ja laittaa ämpärin tiskialtaaseen, jossa on kylmää vettä. Laita ämpärin pohjan alle vaikkapa veitsi, niin vesi kiertää ämpärin altakin. Vaihda altaan vesi tarpeeksi usein, jotta jäähtyminen jatkuu tasaisena. Älä missään tapauksessa työnnä enää sormiasi rapuliemeen. Jos sinun pitää koskea rapuihin, käytä puhdasta otinta. Sormista päätyy liemeen aina epäpuhtauksia, ja liemi alkaa käydä.

Keitä ravut tarjoilua edeltävänä päivänä. Näin maut tasaantuvat ja ravut ehtivät jäähtyä kunnolla. Tarjottavat ravut asetellaan pöytään vasta juuri ennen tarjoilua. Ne eivät saisi lämmetä ennen syöntiä.

5-7 isoa rapua jokaista ruokailijaa varten on hyvä määrä.


Suihkugeelin tuoksukin voi olla varsinainen nautinto, oletko tutustunut tähän ihanaan tuoksuun?



Lähde: Manelius Jaakko, Keitä ravut hymyilevässä vedessä, Forssan lehti 6.8.2015, s.13

Mustikka-päärynäpiirakka

(2 vuoallista)

3 kananmunaa
3 dl sokeria
1 dl maitoa
1 dl kermaa
100 g voita tai margariinia
4,5 dl vehnäjauhoja
2,5 tl leivinjauhetta
1 tlk (225 g) säilykepäärynöitä
5-6 dl tuoreita mustikoita

Vaahdota kananmunat ja sokeri. Kiehauta maito ja kerma kattilassa ja lisää joukkoon paloiteltu voi.

Anna voin sulaa kuumaan nesteeseen.

Lisää kuuma seos munavaahtoon.

Sekoita kuivat aineet keskenään ja sekoita nekin seokseen vatkaamalla samalla.

Valuta ja puolita säilykepäärynät. Kaada taikina kahteen voideltuun piirakkavuokaan.

Lado päärynät pohjille ja nostele mustikat lusikalla päärynöiden viereen.

Paista piirakoita 200-asteisessa uunissa noin 20-25 minuuttia.

Nauti vaniljakastikkeen tai vaniljajäätelön kanssa.

Mustikka-päärynäpiirakka kannattaa leipoa tuoreista mustikoista, sillä pakastemarjoista tehtäessä siitä tulee helposti liian vetinen. Piirakan voi hyvin pakastaa.

Päärynä makeuttaa sopivasti piiraan täytteen ja tuo siihen mehevyyttä. Täyte ei tarvitse lisäsokeria, sillä pohja on jo valmiiksi melko makea.


Joko sinä käytät näitä, laatu ja puhtaus on tärkeää ravintolisissä?



Lähde: Nurminen Annamari, Päärynä pehmentää piirakan, Forssan lehti 6.8.2015, s. 12